Kärppänä Ilveksen mailla - Tampereen kädentaitomessut

19.11.17

Oli synkkä ja lumipyryinen aamuyö. 
Kello herätti minut perjantaiaamuna 5.00 ja taas oli se aika vuodesta: käsityömessut. 

Lentävä Lapanen
Sain ystävän junamatkaseurakseni Tampereelle ja juna toi meidät perille kello 13. Siitä syömään ja sotasuunnitelmaa hiomaan, yksinhän kuitenkin messuille lähtisin, mutta messujen jälkeinen ilta oli vapaa yöjunan lähtöön asti. 

Messukeskuksessa kävi kova kuhina. Tänä vuonna kuulemma myös rikottiin perjantain ennätyksiä reilulla 15 000 kävijällä. 
Bloggaripassin saatuani kiertäminen alkoi luonnollisesti taas C-hallista, jossa kaikki se minua kiinnostava oli. Vaikka jaoin edellisessä postauksessa vinkkejä onnistuneeseen messukäyntiin, noudatin omista neuvoistani vain murto-osaa. Tulostin puuttui ja messukartta jäi, joten kävelin sokkona myös kaiken ohi. Unohdin mm. Kaupunkilangan, Paapon ja kaikki askartelupisteet. 
Petyin tänä vuonna myös vähäiseen kirjavalikoimaan. Korjatkaa jos olen väärässä, mut näin vain yhden pienen kirjakojun.


Siellähän oli taas hyvin paljon hypisteltävää, katsottavaa ja ihmeteltävää. Valtavasti ihania lankoja ja sukkalankkuja värjättynä ja värjäämättöminä. 
Lentävän lapasen pisteellä kävin ihmisten kaikottua kuvailemassa ja hypistelemässä näitä. En ole vielä päässyt sukkalankku-crazeen mukaan, mutta ehkä minäkin vielä joskus. Uskon kyllä ehdottomasti sen, että tulee valtava himo ensin maalaamiseen ja sitten ei malttaisi odottaa kuivumista, että pääsee näkemään oman taideteoksensa neuleena. 


Tänä vuonna mun kiinnostus kankaita kohtaan oli kuitenkin lankoja suurempi. Kun löysin tänä vuonna Instagramista Almandiinin niin se oli menoa, rakkaus ihanan iloisiin japanilaisiin kankaisiin syttyi heti. 

Lisäksi Kangaskapinalla oli yksi ihana trikoopalanen, jonka ostamista jäin miettimään liian kauaksi aikaa koska se ehti sitten mennä, mutta onneksi sitä saa tilattua netistä. Olisin varmaan hurahtanut kankaisiin enemmänkin, ellei vastassa olisi ensinnäkin ollut budjetti, mutta myös huono ompelukone mietitytti. Jääkö ne kankaat lojumaan sitten, kun siihen ompeluun ja hyvään lopputulokseen vaadittaisiin (hermojen lisäksi) kunnon kone? Tavallaan se oli myös tietoinen päätös jättää suurin osa ostamatta. 

Soja Murto

Tämän vuoden messuilla näkyi vahvasti teemana Suomi 100v, mutta myös kansallispuvut. Multa jäi pukunäytös näkemättä, mut ihailin niitä aikani tässä kuvatessani. 
Taitokatu on sellainen, jonka katsastan aina. Sieltä löytyy niin paljon erilaisia käsitöitä ja niiden tekotapoja. Hauskin oli kuitenki tämä suomalaisten ilmaisämpärisyndrooman käyttäminen hyväksi markkinoinnissa. Osta lankaa, saat ämpärin kaupan päälle.

BÄÄ! Villan tie valmiiksi tuotteeksi, Sanna Vatanen


Stylework Finland tarjosi kauniita lasiesineitä, keramiikkaa ja ottimia. Ihastuin eniten Milk carton- keramiikkakaatimiin ja Sirkus-sarjan astioihin, mutta tarjottiin neulisteillekin jotain, puikkostopit ja sitten tämä kuvassa oleva. En muista kuulleeni tuotteen nimeä enkä sitä verkkokaupastakaan löytänyt, mutta tarkoitus on totta kai laittaa lankakerä tämän sisälle neulomisen ajaksi ja kerä(t) pysyy suojassa lialta ja pölyltä. Tämä oli sen verran iso, että se varmasti varastoi useammankin pikkukerän kerralla. Kutimillekin on hyvin tilaa kannen päällä.

Messujen jälkeen busseihin oli valtava ryysis ja matka rautatieasemalle tuntu kestävän ikuisuuden. Sen jälkeen eksyttiin ystävän kanssa Koskikeskuksen apteekissa, koska sain kuitenkin käveltyä messuilla jalkani rakoille. Sitten parin pubikierroksen jälkeen pääsin junaan nukkumaan ja aamulla heräsin vähemmän virkeänä lumen peittämästä Kemistä.

Suositus Tampereella kävijöille: Gastropub Sohossa oli hyviä burgereita, myös vegaaneille. Ilves-Tappara pelin aikana teki mieli monta kertaa huutaa täysillä Kärpät!, mutta pelkäsin saavani nokilleni. 


Uskotteko, että ostin vain näin vähän? 
Löysin kaksi Almandiinin tilkkua, Sitruunan ja Pilvenhattaran sinisenä ja Teippitarhalta Saana ja Olli-bujon ja kovakärkisen Tombowin Fudenosuke-tussin. Lisäksi sain ihanasta Teippitarhasta vielä bloggaajalahjana valitsemani teipin, se oli ihanan pitsikuvioinen mut se ei päässyt nyt kuvaan.

Mulla oli tosi kivaa messuilla, vaikka en päässytkään kovin ihmisten kanssa juttelemaan. Pari seuraamaani bloggaajaakin näin, mutta en viitsinyt lähtä häiritseen kun eivät mua edes tiedä tai tunne. :D 


tudiluida ja 
KÄRPÄT!

Saatat myös tykätä näistä

2 kommenttia

  1. Olipa kiva poiketa messuilla näin postauksen mukana. Toivottavasti pääsen ensi vuonna sinne käymään. Kyllä siinä varmaan on pidettävä maltti ostosten kanssa, ettei tule tuhlattua liikaa. Mukavaa viikonloppua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen tämän vuoden aikana messubudjetin keräämistä ja erillisen messuolompakon mukaan ottamista, niin se kaikki mukaan otettu raha on vapaasti käytettävissä ;) toivottavasti pääset ensi vuonna mukaan messuilemaan!

      Poista

Risut ja ruusut ovat tervetulleita! Olethan asiallinen kommentissasi. Kiitos! :)