« rosannaofmay: maaliskuuta 2016

I see rainbows

28.3.16

Lähettiin pääsiäisen pyhinä taltuttaan someähkyä ja tekemättömyyttä mökille.

Mikä on parempaa ku mennä mökille tekemään just sitä - eli ei mittään?

Ei tarvinu paljoa puhelimesta välittää reissussa. Oli ihana vapaus. Lumikenkäiltiin, maattiin vähän ja katottiin telkkaria, meillä kun ei sitä ole :D Illat pelattiin hyvässä seurassa ja yks yö umplattiin aamun pikkutunneilla järven jään kautta kotimökkiin nukkumaan.

Käsitöiden saralla oon ollu vähän saamaton, tai ainaki tuntuu siltä. Oon saanu hirveen vähän mitään näkyvää aikaan. Neulominen ei nyt keväällä enää niin nappaa, kun on mattopuuhatki kesken.

Sain kuitenki tehtyä sormikkaat, jossa käytin mulle henkilökohtasesti uutta lankaa. Paikallinen Pieni Lankapuoti oli täynnä kaikkea ihanaa, mutta valkkasin sieltä kauniin Katia merino baby plussan.

Puikot 3mm
Silmukoita 44 (11 s/puikko)
Lanka Katia merino baby plus
Langanmenekki 43g

Värithän oli loppujen lopuksi aivan täys yllätys, koska vihertävä oli täysin kerän sisällä ja pomppasi sieltä esiin, kun jaoin pienen 50 gramman kerän puoliksi omille kerille. Pääsiäisen kunniaksi nää oli kyllä siitä hyvä työ, et onpahan väriä. Viime aikoina neuleet on olleet vaan harmaita. Molemmat sormikkaat on täysin toistensa samankokoiset vastakohdat, twins from different mothers.

Ranteen 2 o 1 n- resorin jälkeen tein näihin, kuten moniin muihinki viime aikojen neuleisiin, Vikkel braidin, eli vaakasuunnassa menevän ketjun. Ohjeita löytyy paljon, mutta kaikista parhaimmat ohjeet löytyy youtubesta. Ketju on helppo ja kaunis lisä koristamaan neuleita.

Me ollaan oltu pyhät piilossa virpojilta, ei koristeltu kotia eikä olla tehty sisustuksellisia kelta-övereitä. Sen sijaan vietettiin aikaa sukulaisten kanssa ja oltiin aktiivisempia liikunnallisesti, vaikka suklaata syötiinki. Ilmat suosi kovasti, vaikka vähän tuuliki.

Onnistunut pääsiäinen, josta on hyvä jatkaa kevääseen.

handmade days

kudonta = rakkaus

21.3.16

Aikasemmin viime viikolla päivitin instaan kuvan, joka ei liity neulomiseen mitenkään. Tässä ei piiperretä, ei kilistellä puikkoja eikä käsitellä ohuita lankoja.

Osallistuin vuoden alussa kansalaisopiston kudontakurssin kevätlukukaudelle, koska koin, että nyt viimein on oikea aika. Ryhmä kokoontuu aina tiistaisin pari tuntia mun kotipaikkakunnalla. Ahkerimmat (avaimen omaavat) rouvat pääsee kutomaan sillon, kun haluaa. Oon käyny myös itse inspiraation iskiessä muulloinki, kun tiistaisin ja täytyy sanoa, että vaikka teininä alan opiskelu mietitytti niin ei mietitytä enää. Tämä on valehtelematta mun intohimo ja parasta on, että saan olla rakastamani harrastuksen parissa koko kevään, aina toukokuuhun asti. Seuraavalla kerralla ilmottaudun koko lukukaudelle!

Meitä on ryhmässä 6 ahkeraa kutojaa, minä tietenki nuorimpana. Aiheutin rouvissa ihmetystä pamahtaessani kurssille kesken kauden. Eniten "ai herranjumala"-huokailuita aiheutti ikä koska ei, en ollutkaan 17, ja se että olin alan koulun jo käyny, enkä juuri apuja tässä asiassa tarvinu. Palo päästä kutomaan oli korventava ja se helpotti kurssilla heti.

Jos mun muisti palvelee oikein, kuvio on kärkitoimikas. Kuvio on varmasti monelle myös tutun näköinen. Omaa silmää miellytti alunperin myös samalla värimaailmalla tehty pöytäliina, jonka ohje löytyy jostain vanhahkosta Mallikerta-lehdestä.

Loimena mulla on edullinen musta teryleeni, jota meni 1,4x5m loimeen muistaakseni n. 700-800g. Kuteita taas tilasin yhteensä 11 kiloa, joista saan tämän kuvissa näkyvän keskilattiamaton (140x210cm). Lisäksi teen loppuloimeen kapeamman maton erivärisillä raidoilla. Kotoa kaivoin kaikki löytyvät kuteet, jotka saan tunkea viimiseen käytävämattoon. Pois äkkiä nurkista pyörimästä, kun niin pienet määrät ei mee virkkaukseen :D

Ikäväkseni ensimmäisen raidan jälkeen huomasin, että puut on kenkut ja matto kutoutuu ja kiertyy vinosti tukille. Toivon, että tilanne korjautuu/sen voi korjata kun maton ottaa pois puista.

Luonnollisestikaan en saa mattoa heti kotiin sen valmistuttua, vaan se päätyy todennäköisesti ensin kansalaisopiston kevätnäyttelyyn.

Loppuun täytyy sanoa, että tämä niska-hartiajumi on kaiken väärti.

♥